Käytännön toimia kiitos!
Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat tämän päivän termejä, mutta ne jäävät helposti etäisiksi, kauniiksi sanahelinäksi. Tässä artikkelissa paneudun pieniin ja isoihin tekoihin, joita Porokylän Leipomolla on viime aikoina tehty. Tekoja, jotka edesauttavat kaikille paremman tulevaisuuden rakentamista.
Artikkeliin on koottu tekoja, joiden aihepiirit puhuttavat yhteiskunnallisesti, jotka ovat leipomon liiketoiminnalle merkityksellisiä tai toimia, jotka on tehty puhtaasti eettisin perustein. Korostan, että kaikki yritysvastuun toimenpiteet eivät mahdu tähän artikkeliin. Olen valinnut tähän muutamia.
Kierrätys kunniaan
Leipomolla erotellaan erilaiset jakeet, kuten biojäte, energiajäte, metalli, paperi, pahvi, elektroniikkajäte ja kemikaalit. Biojäte kuljetetaan Gasumille Kuopioon ja siitä tehdään biokaasua. Iso osa jakeista toimitetaan Itä-Suomen Murskauskeskukseen Joensuuhun, jossa ne valmistellaan uusioraaka-aineina käytettäväksi tai niistä tehdään energiaa.
Ensi talvesta lähtien Lieksan leipomoyksiköiden pakkaamaton biojäte toimitetaan Pielisen Bion uudelle biokaasulaitokselle, jossa biomassasta syntyy lannoitteita ja biokaasua. Tuotettua biokaasua tullaan käyttämään leipomon uunien lämmittämiseen. Porokylän Leipomo on yksi suurimmista biokaasulaitoksen omistajista.
Elintarvikkeiden pakkaamiseen ei voi lainsäädännön mukaan käyttää muita kierrätysmateriaaleja kuin kierrätysmuovipuolloista valmistettua rPET-materiaalia. Leipomolla ei käytetä näitä kovia muoveja pakkaamiseen juurikaan, vaan tuotteet pakataan paperi- ja muovipusseihin. Muovipussissa on vähemmän muovia kuin kovamuovisessa pakkauksessa.
Lähitulevaisuudessa lienee mahdollista käyttää kierrätettyä muovia leipäpusseissakin. Rakenteeltaan joustaville muoveille on maailmalla kehitteillä tuotantokeinoja, joilla saataisiin todistetusti puhdasta uusiomuovia kuin elintarvikekäyttöön. Seuraamme pakkausmateriaalien kehitystä ja olemme jo lisänneet tuotepakkauksiin vapaaehtoiset kierrätysohjeet.
Keinoja hävikin vähentämiseen
Tiesithän, että ruokahävikki aiheuttaa suuremman ympäristökuorman kuin pakkaus. Jokaisella leipäpalalla on ympäristön näkökulmasta väliä.
Vinkkejä roskahävikin estämiseksi on jokaisella kotikokilla hihassa. Moni pakastaa ylimääräiset pullat ja toinen käyttää leivänpaahdinta tuoreuttaakseen leipäpalat. Markkinointitiimimmekin on kehittänyt ”hävikkireseptejä”, kuten tämän pullavanukkaan Mummanpullasta.
Toisia voi tuupata kohti parempia valintoja ja toimintatapoja, mutta eniten voi vaikuttaa omaan toimintaan. Porokylän Leipomon yksiköissä on käytetty lean-työkalua, eli jatkuvan parantamisen mallia niin työturvallisuuden parantamisessa kuin hävikin vähentämisessä tuotantolinjoilla.
Osa biojätteestä on leivänmuruja, joita syntyy leipää leikatessa. Meillä viipalointiin käytetään sahoja. Murujen syntymiseen voi vaikuttaa reseptiikalla, jotta leipä ei olisi kovin murenevaa.
Karjalapiirakoiden valmistuksessa taikinapaloja leikatessa syntyy ylimääräisiä reunapaloja kuten kotona piparkakkuja tehdessä. Tuotannossakin ”reunat” palautetaan takaisin muotoilulinjan alkuun ja niistä tehdään tuotteita.
Häiriöitilanteissa tuotteet voivat kasautua linjalle ja päästä tippumaan lattialle, josta ne joutuvat biojätteeseen. Tuotannossa on tehty töitä häiriöiden vähentämiseksi.
Työtä on tehty paljon myös hävikin seuraamiseksi ja mittaamiseksi. Koko henkilöstö on mukana ”hävikkitalkoissa”, sillä kuukausittainen tuotantopalkkio on sidottu toimitusvarmuuden ja reklamaatiotason lisäksi myös hävikin määrään.
Arvot ohjaavat toimintaa
Monissa kestävän kehityksen mukaisissa uudistuksissa kannustimena on taloudelliset säästöt. Kannattaa esimerkiksi investoida uusiin tuotantolaitteisiin, koska ne kuluttavat vähemmän energiaa kuin jo pitkään palvelleet. Investoinnit helpottavat usein myös raskaita työvaiheita, kun koneet tekevät nosteluja, jolloin työntekijälle jää koneiden ohjaus. Samoin uusilla laitteilla usein voi tuottaa uudenlaisia tuotteita, jotka parantavat kilpailukykyä.
Porokylän Leipomolla eri aikakausien laitteet kuluttavat erilaista energiaa. On esimerkiksi hybridiuuneja, jotka voivat käyttää sekä öljyä että kaasua. Toimintavarmuuden näkökulmasta se on hyvä, tässä energiamullistusten maailmassa. Useimmat laitteet toimivat sähköllä, myös osa uuneista. Kiinteistöt taas lämpiävät kuntien kaukolämmöllä, jota tuotetaan puuhakkeesta.
Kaikki Porokylän Leipomolle ostettu sähkö on ns. GO-sertifioitua, uusiutuvaa tuulisähköä. Tuulisähkön katsottiin olevan kestävämpi vaihtoehto kuin esimerkiksi vesivoimalla tuotettu sähkö, mikä saattaa rasittaa kalakantoja.
Artikkelin on kirjoittanut Laura Hyvärinen, joka vastaa Porokylän Leipomon viestinnästä ja yritysvastuusta.
