Vahva side ihmisten ja maapallon terveyden välillä
Satojen tutkijoiden neljän vuoden aherrus on saatu päätökseen, kun kesäkuun lopulla julkistettiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Ne perustuvat parhaaseen tutkimustietoon ruuankulutuksesta, terveydestä ja ympäristöstä. Meidän ei tule sulkea silmiä tieteelliseltä näytöltä, miten ruuankulutus vaikuttaa planeettaamme.
Ravitsemussuosituksiin on tutkittu 36 ravintoaineen ja 15 ruoka-aineryhmän terveysvaikutuksia. Niiden on tarkoitus auttaa pohjoismaisia syömään terveellisesti ja ekologisesti. Suosituksen pohjalta Suomessa rakennetaan ja julkaistaan kansallinen suositus ensi vuoden aikana. Se tulee vaikuttamaan koulujen, sairaaloiden ja muiden julkisten ruokapalveluiden ruokalistoihin.
Suomalaisten viljan kulutus kasvaa
Luonnonvarakeskuksen tuoreen tilastoanalyysin mukaan suomalaiset söivät viljaa 85,4 kg henkilöä kohden vuoden 2022 aikana. Se oli kolme kiloa edellisvuotta enemmän. Kulutuksesta vehnää oli lähes 50 kg, ruista reilut 13 kiloa ja kauraa lähes 11 kiloa, vertailuksi juustoa syötiin reilut 25 kiloa ja sitrushedelmiä lähes 12 kiloa. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaiset naiset kuluttavat noin 110 grammaa viljaa päivittäin.
Viljatuotteiden terveyshyödyt
Paljon käytettynä täysjyväviljat vähentävät sairastumisriskiä sydän- ja verisuonitauteihin, paksusuolen syöpään, tyypin 2 diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Tämä yhteys näkyy usein matalampana painoindeksinä, kokonaiskolesterolina ja verenpaineena.
Ympäristöterveyden näkökulmasta viljojen tuotanto synnyttää vähän kasvihuonekaasuja. Maailman viljantuotanto on paljon suurempaa kuin mitä ihmiset tarvitsisivat syödäkseen. Siksi viljoja käytetäänkin rehuksi ja biopolttoaineen tuotantoon. Suomessakin suurimman osan viljasadosta syövät eläimet. Viljojen viljely ei usein tue luonnon monimuotoisuutta.
Viljat ovat tärkeä energian, hiilihydraattien ja proteiinien lähde. Ne sisältävät myös tiamiinia, E-vitamiinia, rautaa ja sinkkiä. Naisten ravintokuidun suositusmäärä on 25 g/vrk ja miesten on 35 g/vrk. Ravintokuituja saa kasviksista, täysjyvätuotteista, hedelmistä ja marjoista, palkokasveista sekä pähkinöistä ja siemenistä. Käytännössä uusi suositus ehdottaa edellä mainittujen ruokaryhmien osuuksien suurentamista ruokavaliossa. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavat kuuluvat riskiryhmään, heidän kuidunsaantinsa jää helposti suositustasosta. Täysjyvän suositussaanti on 90 g/vrk eli noin 33 kg vuodessa.
Näin Porokylän tuotteet tukevat tavoitteiden saavuttamista
Käytännössä yhdestä täysjyväleivän palasta saa muutamia grammoja ravintokuitua. Palakoot vaihtelevat, samoin reseptit. Porokylän Leipomon tuotteista esimerkiksi jälkiuunikauraleivät Pure Kaura ja gluteeniton Kaurajälkkäri ovat täysjyväleipiä. Niiden palat painavat 40 g ja yhdestä saa 3,3 grammaa ravintokuitua. Gluteeniton täysjyväkauraleipä RehtiKaura on pienempi palainen, viipale painaa 23 g ja siitä saa 1,4 grammaa kuitua. Täysjyväruisleipiä ovat esimerkiksi Ruiseväsvuoka ja 100 % Ruisvuoka. Ensin mainitun palat ovat 23 grammaisia ja niistä saa kuitua 2,3 g, jälkimmäiset 31 gramman paloja ja niistä saa 2,9 g kuitua.
Käytännössä jälkiuunikauraleivän palasta saa 3,3 grammaa kuitua ja 23,6 grammaa täysjyvää. Näin ollen neljästä jälkiuunikauraleivän palasta saisi päivän täysjyväsuosituksen täyteen. Määrä vastaa puolta naisten päivittäisestä ravintokuidun suosituksesta ja noin kolmannesta miesten. Kuituja kannattaa syödä erilaisia. Täysjyvän lisäksi kannattaa syödä muitakin kasvikunnan tuotteita kuten marjoja, juureksia ja palkokasveja.
